maanantai 29. elokuuta 2011

Kukkaloistoa


Kukkaloisto on melkeinpä parhaimmillaan just nyt. Viime sekä tänä kesänä rakennetussa muutaman neliön perennapenkissä kukkii vielä ainakin iisopit, kellopeipit, rohtosalkoruusut, espanjanunikot, tuliunikot, tunturiunikot, viherhatut, tähkätädykkeet, pallo-ohdakkeet, sinipiikkiputket, maurinmalvat ja virginiantädykkeet.

Viereisessä penkissä kukassa on kuunliljat, törmäkukat, daaliat, syyshohdekukat, pioniunikot, kaunokaiset ja vaaleanpunakukkaiset mansikat.


Nämä "perennapenkit" on kaivettu nurmikolle tekniikalla nurmi + juuret pois, pohjamaan kuohkeutus ja taimien istutus. Kevällä saivat kompostia pintaan. Jossain vaiheessa täytyy rakentaa nämä vähän paremmin.. Kasvivalikoima on sitä mitä on tullut hankittua eikä ole muutakaan paikkaa pihassa ollut. Joillekin näistä on tiedossa se "oikea" paikka, siirtelen taimia sitten sitä mukaa kun saan niitä oikeita paikkoja rakennettua.. Joskus tulevaisuudessa tässä on koko tienvarren rinne täynnä kukkaloistoa, kivettyjä polkuja ja kunnon reunuksia :o)

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Uusia kukkia


Laajensin perennapenkkiä vähäsen, sillä ajatuksella että kaikki purkeissa kesän viettäneet perennat ja ehkä jokunen pensaskin pääsisi talvea vasten maahan. No, käväisinpä sitten yhtenä päivänä agrimarketissa, ja siellä piti tietysti tonkia kaikki alelaarit ja nurkat..

Syyshohdekukkaa en ole koskaan hoksannut haluta omaan pihaan, enkä olisi kuvan perusteella ehkä ostanut vieläkään. Nyt näitä 'Rubinzwerg' -nimisiä oli kuitenkin tarjouksessa, ja nehän on oikeastaan aika nättejä. Jotenkin vissiin olen alkanut kattella värejä sillä silmällä että mikä passaa keltaisen talon kanssa.. Tykkään kukasta just tässä vaiheessa, ennen kuin nuo keskikukat aukeaa keltaisina, sitten se ei oo enää niin nätti. Taustalla häämöttää toinen uusi hankinta, laikkukirjokanukka.


Euron laarista löytyi lännenluppio, tai se mitä jäljellä oli: pari ruskehtavaa rankaa purkissa, joten mielenkiinnolla odottelen ensi kesää ja minkänäköinen hän onkaan sitten hyvinä päivinään.

Aivan vastustamaton oli myös lamb's ear, nukkapähkämö, joka täytyi kotiuttaa juuri tänä kesänä kun meillä oli ensimmäisen kerran kesälampaita :o)


Tänään on ihan melkein hellettä, ihana tuuli, aivan loistava loppukesän päivä. Pihahommiin mars! Ihanaa sunnuntaita ja tulevaa viikkoa!

torstai 25. elokuuta 2011

Tämän kesän yllättäjä


Kasvattelin näitä viime kesänä ruukussa, ja hyvin on näköjään onnistuneet siementämään, sillä yhtenä päivänä ihmettelin että mikä kauniin värinen pieni täällä ruukun juurella kukkii. Tämä maurinmalvan väri on vaan niin ihana. Tarkemmin kun tirkistelin, niin huomasin että ruukun ympäristöstä nousee useampikin pieni taimi. Onneksi en ole kovin ahkerasti kitkenyt penkkejä.. Suurin taimista on ehtinyt jo kukkaan asti, ja toivottavasti ehtii tehdä siemeniäkin taas ensi vuotta varten :o)

maanantai 22. elokuuta 2011

Green Jewel


Echinacea 'Green Jewel', vihreäkukkainen punahattu eli "viherhattu". No onko tämä sitten oikeasti keltainen vai vihreä..? Onko tennispallo keltainen vai vihreä..? Useista punahatuista poiketen ulommat terälehdet ei käänny alaspäin. Yleisön pyynnöstä muutama kuva lisää, olkaapa hyvät:




torstai 18. elokuuta 2011

Loppukesän kukkijoita


Sinipallo-ohdakken lisäksi penkissä pitäisi olla siperianpallo-ohdaketta, erottaapa heitä toisistaan.. Sinipiikkiputketkin on hauskoja, vähän pieniä vielä. Yllärikukkiakin penkissä on: kellopeippi kukkii, ja eilen huomasin yhden itsekylväytyneen maurinmalvan availevan nuppuaan! Pitkään mietin myös mitä on oudot, pehmeälehtiset, pitkät huitulat. Hoksasin heti kun kukat näyttäytyi: rohtosalkoruusujahan ne.




Viherhattu on komiana. Viime kesänä istutettu taimi on laajentunut hirveesti, ja tekee ainakin 20 kukkaa. Hauskoja joka puolelta, ja hieno kontrasti tuo keltavihreä lähes kaikille muille väreille.



Neljä pinkkiä daaliaa kukkivat hieman erinäköisin kukin kuin mitä kuva paketissa antoi ymmärtää. Sävyt on kuitenkin suhtkoht oikeansuuntaiset, joten ei valittamista. Ja ne ihanat törmäkukat kukkii aina vaan, nuppuja on vielä tulossa vaikka kuinka. Kaikki ötökätkin näyttää tykkäävän niistä.


Tänään meillä sataa. Kunnollinen kastelu, kiitos, ja sitten taas kauniita ja aurinkoisia loppukesän päiviä.

maanantai 8. elokuuta 2011

Iloa ja surua


Satupuutarhasta tupsahti herkullinen tunnustus, ihka ensimmäinen tänne puutarhablogiini. Kiitos paljon Satu! Tunnustuksessa pitää vastata vaikeisiin kysymyksiin..

1. Lempiväri? - Niitä on monia.. Kukissa käy kaikki värit, eniten huomaan vierastavani kirkkaankeltaisia ja ihan valkoisia kukkia, vaikka kyllä niitäkin pihasta löytyy. Jos oikeesti pitää keksiä joku väri joka tökkii, ehkä se on se mummon alushousujen väri, persikka, lohenpunainen, mikä onkaan.. Ehkä kaikkein omimmilta tuntuu sävyt vaaleanpunaisesta tummanviolettiin, ne on ihan pikkasen yli muiden.

2. Lempiruoka? - Tämä onkin vaikea.. Tykkään hirveesti salaateista ja yleensäkin kaikista tuoreista. Lempiruuaksi voisin vaikka väittää ratatouillea tsatsikin kera, tai salaattia johon tulee jääsalaattia, kurkkua, paprikaa, hunajamelonia, fetajuustoa ja suolapähkinöitä. Omnomnom..

3. Mihin haluaisit matkustaa? - Vaikka minne.. Gotlantiin, Ranskan maaseudulle, Unkariin, Puolaan, Sloveniaan, Mallorcalle, vielä kerran Uuteen-Seelantiin.. Oikeesti viihdyn tosi hyvin kotona ja varsinkin pihalla, enkä malta kesällä olla kotoa pois montaakaan päivää.

Tunnustus kuuluu ojentaa eteenpäin kolmeen blogiin. Päätin tällä kertaa tarjota herkkumuffinssit näihin blogeihin, joista löytyy ihania kuvia, kukkia ja joistain kissojakin:



Ja sitten se suru: meidän pihakissa on poissa..

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Mulla oli kukkapenkki


Muistatteko vielä sen hirsistä kyhätyn oikean kukkapenkin, joka majailee meidän keittiön ikkunan alla? Sain sen alkukesästä mukavasti täytettyä omalta pihalta siirretyillä sekä uusilla perennoilla. Kaikkee kaunista ja ihanaa.


Se näytti oikein nätiltä, värit kävi tosi hyvin yhteen ja taimet alkoi jo mukavasti rehevöityä. Kolme ensimmäistä kuvaa on jostain kesä-heinäkuun vaihteesta.


Tässä uusimmassa kuvassa on näkymä, joka odotti kun tänään tulin kotiin oltuani kaksi päivää pois kotoa ja jätettyäni nuorison huolehtimaan elukoista.. Koira/t on käyttäny kukkapenkkiä petinä, ja petihän täytyy aina kuopia sopivaksi ennen kuin siihen voi kellahtaa nokosille :o(


No, nämä sentään (toivottavsti, edes osa) kasvaa takas.. Tuhoa oli pihassa muutakin: lintukoira oli päässyt karkaamaan kanatarhaan ja tappanut yhden kanan :o( Minkäpä sitä luontokappale vaistoilleen voi. On siinä varmasti ollut nuorisolla hommaa saada koira takaisin liekaan.