perjantai 20. maaliskuuta 2015

Ekat kurkkijat!


Ihmeen hitaasti on lumet sulaneet etelänkin puolelta, vaikka aurinko on kyllä porotellut ihan urakalla viime aikoina. Kävin tänään bongaamassa ison kasan narskuja aitan seinustalta, ja vierestä ne ekana kukkivat lumikellot. Vielä hetki siihen menee, mutta yritetään malttaa :o)

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Viininviljelyä viitosvyöhykkeen tuntumassa


Kyllä, meillä viiniköynnökset kasvaa avomaalla, eikä edes missään suojaisalla seinustalla, vaan ihan keskellä peltoa. Kävin viininviljelykurssin vuonna 2012, ja siellä korostettiin sitä, että talvet ei välttämättä ole se rajoittava tekijä viininviljelyssä, vaan lyhyt kasvukausi sekä liian pieni lämpösumma. Pakkasia vastaan auttaa ainakin täällä itäisessä Suomessa lumi, nytkin viinitarha vielä uinuu paksun lumivaipan alla (pitäskin käydä mittaamassa paljonko pellolla on vielä lunta). Ensimmäiseksi talveksi neuvottiin suojaamaan lisäksi havuilla, ja kerryttäähän se mahdollista luntakin enemmän jos laittaa havuja pyydykseksi. Sen jälkeen pitäis talvet pärjätä jos vaan on lunta. Köynnökset pitää suojata alkukesän halloilta, ja syksyn ensimmäisiltä kylmiltä, silleen saadaan pidennettyä kasvukautta. Lämpösummaa voi kasvattaa erikoisharsolla, tuulisuojilla, suojaavalla kasvustolla jne.


Ensimmäiset viiniköynnökset meidän pellolle istutettiin kesäkuussa 2012. Eikä ihan mitään pikkumäärää, laitettiin heti kerralla 36 tainta. Osa niistä (kaikki vartetut) kuoli eka talven aikana, sillon ei mitenkään erityisesti niitä suojattu, lunta kun oli reippaasti, mutta ehkei sittenkään osattu istuttaa niitä riittävän syvälle tai jotain. Omajuuriset säilyi hengissä muistaakseni kaikki, ja samoin parin vartetun perusrunko (mutta niistähän ei tiedä minkälaisia ne on, tekevätkö ollenkaan rypäleitä tms, mutta silti saivat jäädä kasvamaan ja katotaan mitä niistä tulee..). Aukkopaikkoja talven jäljiltä tarhassa siis oli melkoisesti. Toka talvi olikin sitten lähes lumeton, heittelin joulun aikaan köynnöksille havuja suojaksi, eikä kukaan kuollut talven takia. Keväisin olen pitänyt osalla köynnöksistä sitä erikoisharsoa (sitä ei riitä läheskään kaikille..). Viime kesänä en sitten juhannusviikolla enää harsottanut taimia, ja nehän paleltui.. Osassa oli jo nuppujakin tulossa, mutta ne kaikki meni ja samoin iso osa versoista. Versot kasvoi uudelleen kesän aikana, ja toivottavasti ovat osanneet valmistautua talveen ihan ajallaan.


Kasvatusmenetelmä täällä pohjoisessa poikeaa täysin siitä miten tuolla oikeissa viinimaissa köynnöksiä kasvatetaan. Meidän köynnöksille on tarkoitus kasvattaa ranka tosi matalalle, sitä varten alimmainen tukinaru on vain n. 20 cm:n korkeudella maasta. Rangasta lähtee sitten ne satoversot kasvamaan ylöspäin, ne sidotaan ylempään tukinaruun, joka on n. 80 cm:n korkeudella. Ehkä nostan sitä vähän ylemmäs ensi kesänä, voi olla katevämpi niin. Ja leikatakinhan näitä pitäis, tais vaan viime syksynä vähän unohtua, mutta kuulemma voi leikata keväälläkin vaikka vuotaa runsaasti. Ainakin tuolla lämpimimmissä maissa harrastavat kevätleikkausta ihan yleisesti, en sitten tiedä jos se jotenkin hidastaa kasvua tai vaikuttaa jotenkin muuten heikentävästi täällä selviytymisen rajalla. Oikeesti en ole näitä raaskinut syksyllä leikata siksi, kun ei tiedä onko ne miten pitkältä matkalta keväällä enää hengissä. Talven jäljiltä versot tahtoo nimittäin paleltua melkein tyvestä asti, kestävimmissä lajikkeissa on silmuja ollut hengissä myös kauempana.


Alusta asti meillä on ollut tarkoitus rakentaa viinitarhan päälle tunneli, mutta ei vielä ole saatu moista aikaiseksi, hyvin ovat pärjänneet ilmankin. Jännityksellä odotan miltä köynnökset näyttää nyt kolmannen talven jäljiltä. Paitsi että paikkaustaimille tämä oli vasta toinen ja joillekin ehkä jopa ensimmäinen talvi.. En edes muista olenko viime kesänä istuttanut yhtään uutta köynnöstä viinitarhaan.. Onneksi on tämä blogi, sentään jostain näkee pääpiirteittäin mitä on tullut tehtyä :o) Tulevana kesänä odotan jo ensimmäisiä maistiaisia rypäleistä. Kyllä kohta on kyläläiset ihmeissään kun meiltä saa lähellätuotettuja viinirypäleitä luomuna. No ehkä vielä hetki menee että niitä ihan myyntiin asti riittää..


Oppi ja ensimmäiset köynnökset tuli meille täältä. Jos meinaa viininviljelijäksi kannatta lukea tuolta enemmän oikeeta tietoa viiniköynnösten kasvatuksesta, tämä oli vain tämmöinen muistinvarainen sepostus kun näytti kiinnostuneita olevan :o) Että eikun kokeilemaan, oishan se tosi mahtavaa syödä viinirypäleitä suoraan köynnöksestä!

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Viinivillitys!

Tuli taas Kivistikin Taavilta sähköpostia, ja ihan mielenkiinnosta kävin kurkistamassa mitä "Kärhöd ja Viinirypäle" -viestin linkki pitää sisällään. Tämmöstä. Päähän pälkähtikin ajatus, että viinitarhassa on paljon tyhjiä paikkoja, ja  jotainhan niihin on saatava. Ja koska vähimmäistilaus oli kymmenen taimea, niin kymmenen eri lajikettahan sieltä sitten piti löytää.

Lajikelistassa oli vaikka mitä mielenkiintoista, joista jo kerkesin valkata sen kymmenen mielenkiintoisinta, ja sitten kun löysin sinne varsinaiselle sivulle, mistä niitä oikeasti tilataan, niin lajikevalikoima olikin kaventunut enää neljääntoista. No kyllä sieltä silti se kymmenen löytyi.. Valitsin nämä: Pine Lake, Kuzminski Sinii, Belaja Rannaja, Rusbol, Sirvinta, Veina, Lydia, Adalmina, Olga ja Kosmonavt. Syystä että meillä on jo Summersweet, sekä muutama Sukribe ja Zilga, ja se viimenen vaihtoehto (Aljosenkin) oli jäljellejääneistä kaikista talvenarin. (Kuva Roogojan sivulta.)


Joten hups, toivottavasti viinitarhassa on vielä noin monelle tilaa, ja toivottavasti jo toukokuussa maata pystyy kaivelemaan, kun nehän tulee paljasjuurisina. Tai sitten pääsevät ensin purkkiin ja suojaan, ja vasta myöhemmin maahan. Ja jos tarhaan vielä jää tyhjiä paikkoja, niin ensi vuonna täytyy olla liikkeellä vähän aiemmin, ehkä lajikkeita on sitten enemmän tarjolla..

torstai 12. maaliskuuta 2015

Meillä odotellaan


..vielä jokunen hetki ennen puutarhatöihin ryhtymistä.. Kuten kuvasta näkyy, pionille on laitettu tukirakennelma jo paikalleen, tosin itse pionit vielä uinuvat paksun hangen alla.

Aurinko armas saa pitkän tovin paistella, jotta nämä hanget hupenee, mutta kiirekös tässä.



Vaahteran juurella vihertää jo pienesti joku. Ensimmäisenä kukkaan ehtivät lumikellot pötköttelevät vielä suunnilleen tuossa kuvan vasemman reunan paikkeilla, melkein jo näkyvissä..

Talon eteläseinustalle on sulanut isohko läntti, ja lumen alta on paljastunut ensimmäiset kunnon vihreät.



Hän on muistaakseni harmaa-ajuruoho.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Se jokakeväinen inventaario


Pikkusen on jo mietitty viljelysuunnitelmia tulevalle kesälle. Uskaltauduin kurkistamaan siemenlaatikkoon.. Kuvissa näkyy suurin osa (muttei kaikki) hyötysiemenistä, kukkia on sitten vielä vähintäänkin samanlainen satsi. Joku taitaa olla sukua hamsterille.. Esim. noita tomaatinsiemenpussukoita on lähemmäs kakskymmentä, paprikoita melkein yhtä paljon, kaikenlaisia vihanneksia ja yrttejä pussitolokulla. Tomaatteja tuli ostettua paljon monenlaisia silloin, kun siirsin kasvihuoneen pois pellolta ja luomuvalvonnasta. Iski ihan vallaton lajikehurmos kun pystyikin yhtäkkiä viljelemään mitä vain lajikkeita. Vaikka eipä niitä sitten tullut oikein viljeltyä, kun kasvihuone on mitä on, ja lisäksi vielä kaikki kesän kiireet häiritsee harrastuksia..



Kunnon kasvihuone on vieläkin haavelistalla, eikä näytä että siitä tänäkään vuonna totta tulee, joten piti keksiä erilainen ratkaisu siihen, miten voin kasvattaa tomaatteja. Siis avomaalla! Voi mikä älynväläys! Valkkasin lajikkeista kylmänkestävimmät, ja toivon että saan ne tänä vuonna ajoissa purkkiin ja lopulta maahan asti. Luomut laitan peltoon ja epäluomut etelänpuolen seinustalle. Tänä kesänä meillä herkutellaan omilla tomaateilla


Tomaattien lisäksi valitsin siemenistä kaikki ne, mitkä suunnitelman mukaan pääsee kasvatukseen tänä vuonna. Nämä alimman kuvan muutamat pussilliset siis.. Toivottavasti kasvimaalle voi oikeesti jotain istuttaa, viime kesän se oli "avokesannolla" käsistä lähteneen juolavehnäongelman vuoksi. Kesannointi ei onnistunut oikein kunnolla, koska traktoriyhdistelmä on vähän liian järeä peli noin pienelle alalle, käsin ei ole aikaa eikä voimia hommaa tehdä, ja välimuotoa ei ole saatavilla. No, nämä siemenet siis on jokatapauksessa peltoon menossa, jonkunasteista omavaraisuutta siintelee toiveissa loppukesäksi. Lisäksi ostoslistalla on vielä kymmenisen eri lajia, mm. ne ison mittakaavan porkkanat, palsternakat ja punajuuret, mitä viljellään ihan myyntiin asti. Näyttää siltä että se kellari pitäisi nyt viimeinkin rakentaa..