sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Edistyy tekemällä


Tänään olen muka lapsenhoitovuorossa, kun nuoriso on Animeconissa. Lykkäsin sujuvasti vastuun ukille, ja lähdin pihalle lapionvarteen. Iso kivi, johon kukkapenkki tällä hetkellä rajautuu kaivautui vielä enemmän esille, autopaikan sora tulee sitä vasten, ja viereen tulee lisää kiviä vähän samalla tavalla upoksiin ja sora niitä vasten.


Kukkapenkin talonpuoleinen uudisosakin sai jo muodon, tämä on sitten se pihan käyntikortti, pitäsköhän vähän suunitella mitä siihen istuttaa.. Ensin kuitenkin nuo rytöt pois tuolta riippumaton alta. Ja kylläpä tekis mieli heti lähtä jatkamaan kaivauksia. Niin hyvä flow päällä että sitä ihan unohtaa että välillä pitäis esim. syödäkin.. Mutta nythän se on tehtävä kun on tilaisuus, ties milloin tulee seuraava. Ja heti huomenna on laitettava multakuorma tilaukseen!

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Uusi leikkikenttä


Tästä se lähti..



..ja nyt on poistettu iso kasa ei-toivottuja kasveja juurineen, muotoilu maanpintaa vähän järkevämmin, ja tehty paljon uutta temmellyskenttää meikäläiselle. Pitää vaan tuo vanha tönö purkaa alta pois, vaikka mies kyllä meinasi ettei purkutyöt tuhoa uutta pihaa, jos sellasen teen ennenkuin talo on purettu. Suunnitelmat on jo pitkälti valmiina, pitää vain löytää aika ja energia ja sopiva sää niiden toteuttamiseen.



Samalla kertaa pistetään autojen parkkipaikka uusiksi, onkin ollut sellanen mutalätäkkö aina keväisin ja kovien sateiden jälkeen. Jospa siihenkin tulis nyt hieman helpotusta. Ihanaa kun asiat tapahtuu!

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Avoin puutarha: Kielopolku


Ihan edellisen kohteen naapurissa, eli parin kilometrin päässä, oli päivän toinen ja viimeinen pysähdyspaikka. Ja jos edellinen puutarha oli suuri, niin oli kyllä tämäkin. Pari lampeakin pihaan mahtui, taisivat olla tekosellaisia, ja kooltaan ehkä samaa luokkaa kuin meidän metsälampikin.


Lammen takana oli melko erikoinen ilmestys: kuusi nurinpäin. Ympärillä oli tuet, jotka kuulemma voi muutaman vuoden päästä poistaa ja puun pitäisi pysyä pystyssä sen jälkeen ilman mitään kommervenkkejä. Luulisi kuitenkin että maassaoleva osa pikkuhiljaa lahoaisi, tiedäpä häntä sitten.


Vieressä oli mielenkiintonen ympäristötaideteos vanhoista kattiloista ja pannuista. Puutarhassa oli paljon muitakin kierrätysideoita erilaisen taiteen muodossa, ja täälläkin niin paljon ihmisiä ettei kuvaaminen tahtonut onnistua..


Yksinkertaisimmat jutut oli taas niitä parhaita. Luonnonkasvien oli annettu kasvaa istutettujen sekaan tosi nätillä tavalla, väriyhdistelmät oli mitä parhaat. Varsinaisia kukkapenkkejä en täällä oikein edes huomannut kun oli niin paljon muuta katseltavaa, liekö niitä sitten ollutkaan.


Ystävällisesti esittelin satunnaiselle tyypille joka ihmetteli kukan lajia että se on kummaturjenpolvi :o) Loistavasti sopii lupiineille pariksi, luulisi että molemmat leviävät yhtä hyvin joten kumpikaan ei jyräisi toistaan alleen. Uskaltaiskohan antaa lupiinin kasvaa jonnekin nurkalle, meillä tuota tummakurjenpolvea löytyy jo lähes joka kukkapenkistä, on niin hyvä leviämään siemenistä.


Ihana nähdä tämmösiä pihoja, mistä huomaa että ne on tehty omaksi iloksi eikä niin kovin pipo tiukalla. Jospa minäkin uskaltaisin joskus oman puutarhani avaamaan vieraille, tänään kävi kaivinkone ja homma nytkähti ison askeleen eteenpäin!